Suljetussa ympäristössä tapahtuvassa viljelymuodossa kasveille pystytään tarjoamaan ihanteelliset kasvuolosuhteet niin valon, veden, ravinteiden, hiilidioksidin, lämpötilan kuin ilmankosteuden osalta, jolloin kerrosviljelyn sato voi olla huomattavasti perinteistä kasvihuoneviljelyä suurempi. Samalla ainakin joidenkin viljelyyn tarvittavien kriittisten resurssien, kuten energian, veden ja maan pinta-alan, tarve vähenee. Sisäviljelyssä satoa tulee tasaisesti ympäri vuoden, sääoloista riippumatta.
Aallonpituudella haluttuja ominaisuuksia
Vertikaaliviljelymenetelmässä ei tarvita luonnonvaloa, vaan siinä hyödynnetään energiatehokkaita LED-valaisimia, jotka tuottavat viljeltävän kasvilajin tarvitsemia valon aallonpituuksia. Energiatehokkaiden valaisimien ansiosta viljelmän kokonaisenergiakustannukset voivat jäädä jopa puoleen perinteiseen kasvihuoneviljelyyn verrattuna. Aallonpituuksia vaihtamalla pystytään myös vaikuttamaan kasvin kasvunopeuteen ja sen aistittaviin ominaisuuksiin kuten makuun, väriin ja kauppakestävyyteen.
Vettä säästäen, ravinnepäästöjä minimoiden
Vertikaaliviljelyllä voidaan myös minimoida makean veden käyttöä, kun kasvien kastelu ja lannoitus toteutetaan hydroponisena vesiviljelynä, jossa kasveja kastellaan ravinneliuoksella. Kiertotalouden periaatteita noudattaen ravinneliuosta kierrätetään, jolloin vältytään myös perinteisen viljelyn vesistöjä rehevöittäviltä ravinnevalumilta. Säädellyissä olosuhteissa kasvit myös tarvitsevat vähemmän vettä, kun niiden ei tarvitse haihduttaa sitä auringon paahteessa pärjätäkseen.
Mitä kannattaa kasvattaa vertikaalisesti?
Sisäviljely sopii erityisesti lyhyen kasvukauden ruokakasveille, kuten salaatille ja yrteille, mutta myös tomaatille ja mansikalle. LED-valojen ja korkeaksi säädettävän hiilidioksidipitoisuuden ansiosta voidaan viljelymenetelmällä hyödyntää koko kasvien kasvupotentiaali ja päästä huomattavasti suurempiin satoihin kuin perinteisissä kasvihuoneissa.
Kestävää kaupunkiviljelyä hävikkiä vähentäen
Tilatehokkuuden ansiosta vertikaaliviljelyä voidaan harjoittaa kustannustehokkaasti kasvukeskusten läheisyydessä. Viljelytiloina voidaan hyödyntää jo olemassa olevia, rakennettuja tiloja, kuten esimerkiksi Lontoon vanhoihin metrotunneleihin viedyillä viljelyksillä. Air raid shelter in London transformed into underground farm – YouTube.
Lähellä tuotetun ruuan etuna ovat myös vähäinen pakkausmateriaalien tarve, pienet kuljetuskustannukset ja pienet kuljetuspäästöt. Vertikaaliviljely sopii myös paikan päällä tapahtuvaan viljelyyn esimerkiksi ravintoloissa ja kaupoissa. Suomessa erityisesti lämpötilalle herkkien yrttien ja salaattien kuljetuksessa syntyvä paleltumishävikki voi olla pakkaskausina suurta, jolloin viljely myymälässä olisikin keino välttää syntyvää hävikkiä.
Monessa kerroksessa tapahtuva vertikaaliviljely on siis kustannustehokas viljelymenetelmä, jota kehittää ja hyödyntää Suomessakin jo useampi toimija, kuten esimerkiksi pirkkalalainen Netled, iFarm ja Silmusalaatti.
Vertikaaliviljelystä oppia pienten tilojen hyötypuutarhaan
Suomalaiset ovat viime vuosina innostuneet yhä enemmän ruoan tuottamisesta itse. Kaikilla ei kuitenkaan ole suurta pihaa tai muuta viljelyyn sopivaa maa-aluetta käytössään. Pienenkin pihan, parvekkeen tai terassin voi kuitenkin valjastaa kesällä ruoantuotantoon ja hyödyntää monikerrosviljelyn oppeja.
Neliöiden sijaan kuutioita
Kun pinta-alaa ei ole, kannattaa katse suunnata ylöspäin ja hyödyntää käytössä olevia kuutioita. Vertikaalisen viljelyseinän tai muun kerroksittaisen viljelykokonaisuuden rakenteina voi hyödyntää olemassa olevaa seinää, aitaa, puulavoja tai muita kerroksittain kasattavia penkkejä, laatikoita ja hyllyjä sekä koukkuja, köysiä tai vaikka pihapuun oksia. Myynnissä on myös valmiita viljelyseinäratkaisuja, joihin kasvit on helppo istuttaa ja ripustaa näyttävä viljelys seinälle tai aitaan.
Kasvien valinta kumppanuuskasveja hyödyntäen
Reilun kokoiseen viljelyastiaan saa kerroksellisuutta, kun siihen istuttaa sekaviljelynä eri korkuisia ja toistensa kasvua tukevia kumppanuuskasveja (linkki Vuoroviljely ja kasvikumppanit – HyötykasviyhdistysHyötykasviyhdistys (hyotykasviyhdistys.fi)), kuten esimerkiksi kesäkurpitsaa, pinaattia ja hernettä tai salaattia, tomaattia ja pensaspapua. Matalammista kasveista, kuten yrteistä, voi koota yrttihyllyjä. Riippuvat amppelitomaatit ja -mansikat toimivat viljelysten kattokerroksena.
Riittävä kastelu vai vesiviljely
Kasveja valitessa kannattaa huomioida niiden kastelun tarve. Kuumalla säällä kasvien veden saannista tulee huolehtia ja istutukset tehdä riittävän isoihin ruukkuihin ja laatikoihin. Tarvittaessa istutuksiin voi laittaa väliaikaisen kasteluvahdin tai automaattisen kastelupumpun. Mutta myös kotona voi harjoittaa vesiviljelyä. Hydroponisessa viljelyssä kasvien juuret ovat jatkuvassa kosketuksessa hapekkaan veden ja ravinteiden kanssa ja ne kasvavat nopeasti pienessäkin tilassa.
Vertikaaliviljelmä nousi koulun pihaan
Vertikaalinen kouluviljelymalli syntyi Juhannuskylän koulun oppilaiden, opettajien sekä Ekokumppanien FUSILLI-hankeyhteistyönä. Koska koulun pihassa on tärkeää olla tilaa leikeille ja peleille, haluttiin kouluviljelmä nostaa esille ja hieman suojaan pallokentän viereiseen aitaan.
Oppilaat opiskelivat taimien kasvatusta kevään 2023 aikana FUSILLI-hankkeessa toteutetun Kasvatan ruokaa itse -viljelyoppaan avulla. Viljelyopas on maksutta käytettävissä opettajien materiaalipankissa www.mappa.fi.
Lisätietoa vertikaaliviljelystä mm. linkeistä:
Vertikaaliviljely säästää vettä, energiaa ja neliömetrejä | OP Media (op-media.fi)
Urbaaneja ratkaisuja ruoantuotantoon ja ruokajärjestelmän kiertotalouteen (hsy.fi)
Teksti: Sanna Teinilä, Ekokumppanit
Pääkuva: Daniel Funes Fuentes, Unsplash
Muut kuvat: Pixabay ja Sanna Teinilä