Kaupunkiviljelyssä on runsaasti potentiaalia, joka kaupunkiorganisaatioissakin yleensä hyvin tunnistetaan. Viljelyn mahdollistamisen tiellä on kuitenkin usein poliittis-hallinnollisia esteitä. Väitöskirjatutkija Krista Willman näkee useita keinoja taklata esteet. Hän avaa keinoja Versus-lehden tiededebatissa.
Ensimmäinen askel on tehdä kaupunkiviljelysuunnitelma kaupunkiorganisaation sisällä. Millaisia viljelymahdollisuuksia tarjotaan tai kuinka erilaisille ehdotuksille annetaan tilaa? Työn- ja vastuunjako tulee olla selkeä ja resursseiltaan riittävää.
Toinen askel liittyy kaupunkiorganisaation ulkoiseen viestintään ja vuorovaikutuskanavien luomiseen. Viljelystä kiinnostuneille kaupunkilaisille täytyy olla helppoa löytää tieto siitä, keneen ottaa yhteyttä viljelyasioiden tiimoilta.
Kolmas tärkeä seikka on kaupunkiviljelyn jatkuvuuden turvaaminen. Kaupunkiviljely käsitetään usein tilojen väliaikaiskäyttönä, joka saa väistyä uuden, rahallisesti tuottavamman toiminnan tieltä. Vaikka paikat vaihtuisivat, tulee viljelytoiminnalla olla tulevaisuus turvattuna, jotta se on tekijöilleen mielekästä.
FUSILLI-hankkeen projektikoordinaattori Elina Pulliainen Tampereen kaupungilta sanoo, että Willman tuo hienosti esille kaupunkiviljelyn haasteita Tampereella. Tampereen kaupunki haluaa toimia viljelyn mahdollistajana, mutta kaupunkiorganisaation epäselvä työnjako ja niukat resurssit vaikeuttavat kaupunkiviljelyn edistämistä. Lisäksi vanhat aiemmin sovitut pelisäännöt eivät välttämättä enää toimikaan, kun kaupunkiviljelyn muodot muuttavat muotoaan.
”Kaupunkiviljely on oiva esimerkki ilmiöstä, joka paljastaa kaupungin heikon kyvyn vastata ketterästi uusiin ilmiöihin, koska ilmiö ei asetu automaattisesti kenenkään tontille vaan sijoittuu siilomaisesti rakennetun organisaation poikki ja väliin.”
Teema ulottuu monen eri yksikön tontille. ”Jotta kaupunkiviljely voisi ottaa Tampereellakin suuren harppauksen eteenpäin, tarvitaan yhteinen näkyväksi tehty visio, konkreettiset tavoitteet ja tahtotila, sekä laaja sitoutuminen kaupungin sisällä”, Pulliainen painottaa.
”Kaupunkiorganisaatiossa on tärkeää kääntää ajattelua niin, että viljely ymmärretään kaupunkikehityksen voimavaraksi, ei jarruksi.”
Willmanin ja Pulliaisen lisäksi biologi ja opettaja Jonna Niiniaho kertoo, mitä yhteisöviljely on ja miten sitä mahdollistetaan kaupungeissa.
Lue tiedettä yleistajuistavan Versus-verkkolehden tiededebatti siitä, missä on kaupunkiviljelyn koti. Juttu on julkaistu 22.9.2023.
Teksti: Versus-lehti
Kuva: Zoe Shaeffer, Unsplash