Mikroviljelyllä ei ole selkeää määritelmää, vaikka sananmukaisesti se tarkoittaa pienimuotoista viljelyä. Maailmalla mikroviljely käsitetään usein pienimuotoiseksi maataloudeksi, jota harjoitetaan yleensä kaupunki- tai esikaupunkialueilla. Tämän trendikkääksikin tulleen toiminnan aloittamiskynnys on melko matala, kun tarvittava pinta-ala on pieni ja työt tehdään käsin tai pienin työkaluin.
Mikroviljelyllä voidaan vastata hyvin paikallisiin tarpeisiin ja siinä on nähtävissä potentiaalia myös erilaisiin liiketoiminnallisiin konsepteihin, kuten sisämikroviljely, vertikaaliviljely tai aquaponinen viljely sekä myös automatisoinnin ja teknologioiden hyödyntäminen. USA:ssa mikroviljely nähdäänkin tulevaisuuden maataloutena.
Kaupallisen toiminnan lisäksi mikroviljely voi olla myös esimerkiksi koulutuksellista, yhteisöllistä tai omiin tarpeisiin vastaavaa viljelytoimintaa. Näistä kaikista löytyy esimerkkejä myös Tampereelta ja toimintaa on eri puolilla kaupunkia, joten mahdollisuuksia oman ruoan kasvattamisen aloittamiseen on monia.
Syötävässä puistossa kasvimaaviljelyn alkuun
Hiedanrannan Syötävä puisto on esimerkki uudenlaisesta, matalan kynnyksen kaupunkiviljelystä, jonne jokainen on tervetullut oppimaan kasvimaaviljelyä Pirkanmaan Marttojen puutarha-asiantuntijan opastuksella.
Keväästä syksyyn järjestettävissä maksuttomissa ja kaikille avoimissa puutarhatapahtumissa osallistujat pääsevät kahdesti viikossa tekemään ajankohtaisia puutarhahommia kylvöistä istutuksiin ja kasvimaiden hoitoon. Kypsynyttä satoa jaetaan yhdessä sadonkorjuutilaisuuksissa.
Syötävän puiston kasvimaalla viljeltäviä lajeja on runsaasti ja ne on yhdessä merkitty lajien tunnistamiseksi. Yhteisöllisen kasvimaaviljelyn myötä aloittelijakin voi innostua oman kasvimaan perustamiseen ja kokeneempikin kotiviljelijä saada uusia oppeja ja ideoita, ja päästä osalliseksi rentoon yhdessä tekemiseen.
Palstaviljelmille jonotetaan
Perinteinen kaupunkiviljelyn muoto on Tampereen kaupungin vuokrattavat palstaviljelyalueet, joita on eripuolilla kaupunkia. Osa palstoista on monivuotisia, jolloin sama viljelijä voi hoitaa palstaansa jopa vuosikymmeniä, mutta osaa vuokrataan vuodeksi kerrallaan. Erityisesti monivuotisilla viljelypalstoilla viljeltävien lajien kirjo on valtava, vaikka perinteisimmät kasvit, kuten herukkapensaat, vadelmat, perunat ja porkkanat ovatkin pääosassa.
Viljelypalstojen vuokrauksen, viljelyneuvontaa sekä viljelijöiden toiveita kaupungin suuntaan hoitaa Tampereen 4H yhdistys ry. Edullisista viljelypalstoista on kova kysyntä ja niitä jonotetaan jopa vuosia. Uusiakin alueita onneksi perustetaan ja isoimpia viljelypalstoja on myös jaettu pienemmiksi, jotta yhä useampi pääsee viljelyn alkuun.
Tahmelassa Pyhäjärven rannalla on Tampereen suurin palstaviljelyalue, jonka luonnonläheisen paratiisimaisessa ympäristössä yli 300 viljelijää kasvattaa omaa ruokaansa.
Siirtolapuutarha – oma tupa ja perunamaa keskellä kaupunkia
Toinen perinteinen kaupunkiviljelyn muoto ovat siirtolapuutarhamökit palstoineen. Myös siirtolapuutarha-alueita on Tampereella useita. Siirtolapuutarhapalstat ovat nykyisin erittäin haluttuja, mutta hintojen nousun myötä ne ovat entistä harvempien saavutettavissa.
Oman ruoan tuotanto on siirtolapuutarhojen perustamisesta lähtien ollut niin tärkeässä osassa, että palstoille on määritelty viljelyyn käytettävä tila. Jotta siirtolapuutarha pysyy kunnossa ja tuottaa satoa, tarvitsee se myös jatkuvaa hoitoa. Kastelua helpottaa joka palstan kulmalta löytyvä vesipiste.
Yhteisöllistä laatikkoviljelyä kotikorttelissa
Uusi mikroviljelyn muoto on vuokrattava puutarhalaatikko, jolla viljelyn makuun pääsee lähes puhtain käsin. Valmiiksi istutetun laatikkoviljelmän voi tilata vaikka koko korttelille, kuten Tohlopissa.
Käräjätörmässä voi kesän 2021 aikana tutustua VTS-kotien ja Kotipirtin palvelutalon yhteiseen yhteisölliseen laatikkoviljelmään. Lähes sadan laatikkoviljelmän hoitamiseen ja sadonkorjuuseen saavat osallistua kaikki alueen asukkaat. Kasvilaatikot toimittanut BlokGarden antaa viikoittain opastusta laatikkoviljelmien hoitoon.
Kiinnostavatko mikro- ja kaupunkiviljelymallit ja niiden kehitys?
Edellä esitellyt mikro- ja kaupunkiviljelyn muodot ovat ehkä niitä helpoimmin tunnistettavia esimerkkejä, mutta ne ovat vasta alku. Vuoden 2024 loppuun asti kestävässä FUSILLI-hankkeessa haluamme löytää lisää tapoja ja toimijoita sekä edesauttaa uusien, kestävien kaupunkiviljelymuotojen kehittämistä ruokamurroksen edistämiseksi.
Suurena apuna tulevassa mikro- ja kaupunkiviljelymallien kartoittamisessa on jo aiemmin Facebookiin perustettu Kaupunkiviljelyä Tampereella -ryhmä. Upea paikka asian työstämiseen on siis olemassa, mutta toivomme apua myös muilta mikro- ja kaupunkiviljelystä kiinnostuneilta.
Kiinnostaako sinua? Tervetuloa mukaan ryhmään!
Vieraile myös Ekokumppaneiden sivuilla!
Teksti ja kuvat: Sanna Teinilä, Ekokumppanit
@ekokumppanit
@fusilli
@pirkanmaanmartat
@blokgarden
#mikroviljely
#kaupunkiviljely
#palstaviljely
#siirtolapuutarha
#syötäväpuisto
#laatikkoviljely
#yhteisöviljely