Laatikko-, penkki-, palsta- ja yhteisöviljely sekä syötävä puutarha ovat tämän kesän hittejä!

Ihmisen jalat ja talikko pellolla.

Kiinnostus omatoimiviljelyyn kääntyy toiminnaksi joka kevät. Viime vuosina kiinnostus on tarttunut yhä useampaan myös kaupungeissa, yksillä luonto- tai ruokasuhteen parantamiseksi, toisilla erikoisempien ruokakasvien kokeilun halusta. Tänä keväänä kädet multaan työntää vielä useampi, kun huoli ruoan hinnasta ja riittävyydestä halutaan vaihtaa turvallisuuden tunnetta tuovaksi tekemiseksi ja kasvattaa itse ruokaa ja saada hieman säästöä ruokalaskuun.

Tampereen kaupungin viljelypalsta-alueita on 14 eri puolilla kaupunkia ja niiden vuokrausta ja palstaneuvontaa hoitaa Tampereen 4H. Lisäksi kaupungissa on siirtolapuutarhoja sekä esimerkiksi Marttojen ohjaamaa yhteisöviljelytoimintaa Hiedanrannan syötävässä puutarhassa. Siirtolapuutarhamökkien hinnat ovat moninkertaistuneet eikä kaupungin viljelypalstojen tarjonta ei tällä hetkellä riitä vastaamaan kysyntään, vaikka vanhojen palstojen vapautuessa niitä on jaettu kahdeksi tai jopa useammaksi pienemmäksi palstaksi.

FUSILLI-hankkeen toukokuisen Aulaklubin paneelikeskustelussa keskusteltiin kaupunkiviljelyn tulevaisuudesta. Ruoantuotannon ohessa keskusteluissa tuotiin paljon esiin kaupunkiviljelyn muita merkityksiä.

Asiantuntijoiden kokemusten ja tutkimusten perusteella keskustelussa nousi esille yli 20 (!) kaupunkiviljelyyn liitettyä merkitystä: kivaa tekemistä, harrastus, yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä, kestävän kehityksen -ajattelu, kerrostalon jatke luonnossa, ruokakokeilut, uutuudet, vastuullisuus, iloa ja rentoutumista, ruokahuolto, sosiaalisuus, oman ruoan kasvattaminen, paikat merkityksellisiksi, fyysinen hyvinvointi, rauhoittuminen, luonnon monimuotoistuminen, tutkiminen, opitaan luonnon toiminnasta, maahanmuuttajien kiinnittyminen.

Näistä arvokkaista asioista nauttiakseen kannattaakin ilman omaa pihaa tai viljelypalstaa kärvistelevien, viljelykärpäsen puraisemien katsoa ympäristöönsä. Löytyisikö kiva porukka, joka haluaisi lähteä opettelemaan viljelyä yhdessä ja jakaa kesän kasteluvuoroja? Olisiko taloyhtiön alueella tai jossain muualla rauhallinen ja sopivan aurinkoinen alue, joka voisi soveltua esimerkiksi yhteisölliselle laatikko- tai penkkiviljelmälle? Rappukäytävän sisääntuloa voisi kesäkukkien sijaan koristaa vaikka yrttitarha, josta asukkaat kotiin tullessaan voivat napata päivälliseen sopivat yrtit. Pitkän kevään ansiosta ehtii vielä suunnitella kesäksi kivan viljelyprojektin, varmistaa sille luvan kiinteistön omistajalta ja upottaa sormet multaan.

Näkemyksiä kaupunkiviljelyn merkityksistä ja mahdollisuuksista toivat esiin erilaisista lähestymiskulmista aihetta lähestyvät panelistit: Jonna Niiniaho (kokenut kaupunkiviljelijä, villiyrtti- ja sieniopas ja opettaja), Krista Willman (kaupunkiviljelyn tutkija Tampere University), Santeri Urhonen (Omatarhuri) ja Ria Kivirinne (palstaneuvoja, Tampereen 4H).

#KestäväRuoka #kaupunkiviljely

Teksti ja kuva: Sanna Teinilä, Ekokumppanit Oy