Arvovalinta, josta jää hyvä jälkimaku

Värikäs vihannestiski Tampereen kauppahallissa.

Mistä ruokani tulee ja kuka sen on tehnyt? Onkohan näissä tomaateissa lisäaineita? Ruoan hiilijalanjälkeäkin pitäisi miettiä. Mitä tässä oikein uskaltaa syödä? Tällaisia ajatuksia pyörii monen kuluttajan mielessä. Ei ole yhtä viisastenkiveä, joka vastaisi kaikkiin ruoan alkuperään, eettisyyteen ja ekologisuuteen liittyviin kysymyksiin. Lähiruoan suosiminen on kuitenkin iso askel oikeaan suuntaan.

Paikallistaloutta vahvistava ekoteko Maa- ja metsätalousministeriön määritelmän mukaan lähiruoka on paikallisruokaa, joka tuotetaan ja jalostetaan oman alueen raaka-aineista. Lähiruoka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.

Kun suosimme lähiruokaa, kannamme kortemme kekoon asuinseutumme elinvoimaisuuden hyväksi. Lähiruoalla on myös kirjaimellisesti kasvot. Parhaimmillaan voimme kysyä suoraan tuottajalta, miten tomaatit on lannoitettu ja missä leivän vilja on kasvatettu.

Lähiruoka tekee lautasesta myös ympäristöystävällisen. Mitä lyhyempi kuljetusmatka tuotantopaikasta ruokapöytään on, sitä kevyempi on ruoan hiilijalanjälki. Kaava ei toki ole aukoton. Espanjalaiset tomaatit ovat talvella ekologisempi vaihtoehto kuin pohjolassa kasvatetut.

Fiksuinta on syödä sesongin mukaan – lähiruoka kulkee käsi kädessä satokauden kanssa

Paikalliset tuottajat myyvät harvemmin mangoja tammikuussa. Sen sijaan tarjolla on sesongin kasviksia ja marjoja sekä viljoja, maitotuotteita, lihaa, kalaa, hilloja ja mehuja.

Näin löydät paikalliset tuottajat Tampereen kauppahalli on erinomainen paikka lähiruokaostoksiin. Hallissa voi myös herkutella pirkanmaalaisilla mauilla, sillä monet hallin ravintolat käyttävät omien kauppiaiden lähiraaka-aineita. Ja mikä parasta: kauppiaiden kanssa voi jutella ostosten lomassa. Heiltä voi kysellä ruoan alkuperästä ja esittää toiveita paikallisista tuotteista.

Tampereen kauppahallissa järjestettiin keväällä Lähellä! -lähiruokatapahtuma yhteistyössä FUSILLI-hankkeen kanssa, ja seuraava tapahtuma on tulossa syyskuun lopussa. Tapahtumissa pääsee maistelemaan lähituottajien herkkuja ja tapaamaan heitä kasvokkain.

Kesällä torit suorastaan pursuilevat lähiruokaa. Tuottajat myyvät Tammelan- ja Laukontorilla tuoreita kasviksia, marjoja ja muita herkkuja. Kaupanpäällisiksi saa usein maistiaisia ja hauskat jutut kunnon Tampereen murteella.

Lähiruokaa voi tilata myös tuottajilta myynti- ja jakelumalli REKO:n kautta. REKO-renkaat toimivat Facebook-ryhmissä, joissa sovitaan tilauksista ja toimituksista. Pirkanmaalla toimii yli kaksikymmentä REKO-ryhmää, ja monilla Tampereen kaupunginosilla on jopa oma ryhmänsä. Tilausten jakelu järjestetään 1–2 kertaa kuukaudessa helposti saavutettavilla paikoilla, kuten toreilla. Lisätietoa REKO-renkaista ja lähiruoasta löytyy Parasta Pirkanmaalta -verkoston sivuilta. Verkosto kokoaa yhteen alueen elintarvikealan tuottajat, jalostajat, ravintolat, kauppiaat ja asiantuntijat. Verkoston myöntämä Parasta Pirkanmaalta -tunnus on todistus ruoan paikallisuudesta.

Parasta Pirkanmaalta -logo.

Kun ostat tällä merkillä varusteltua ruokaa, voit olla varma siitä, että tuote ja sen kaikki raaka-aineet on valmistettu Pirkanmaalla.

Merkin saaneita tuottajia löytyy juustolasta leipomoihin ja marjatuottajista lihatiloihin. Kulinaristisia elämyksiä ei tarvitse hakea kaukaa.

Lähiruoka on arvovalinta

Lähiruoka on arvokasta myös siksi, että se pakottaa rajattomiin mukavuuksiin tottuneen nykyihmisen ajattelemaan ruoantuotannon eettisyyttä ja ekologisuutta. Onko meidän saatava avokadoja aina, kun haluamme, jos viljelyn hinta on kuivuus? Voisimmeko täyttää tortillat talvella kotimaisilla juureksilla? Korvaisiko lähileipurin rieska tortillaletun?

Osa lähiruoasta on kalliimpaa kuin ulkomaalainen. Hintalappu muistuttaa meitä siitä, että tuottaja saa elantonsa ruoasta. Kun maksamme paikallisesta lihasta hieman enemmän kuin ulkomaalaisesta, maksamme myös läpinäkyvästä tuotantoketjusta ja siitä, että kotiseutumme ruokakulttuuri ja elinkeinoelämä pysyvät elossa. Silloin jokainen suupala maistuu erityisen hyvältä

 

Teksti: Janica Brander
Kuva: Sanna Teinilä